Kanava 26/1847
170 vuotta sitten suurpedot olivat todellinen uhka syrjäseutujen ihmisille. Lehdessä tulee ilmi myös ihan toinen puoli satusetä Topeliuksesta.
Kotimaalta.
Kivennavalta 26 Kesäk. Se jo on tuttu mitä onnettomuuksia täällä on susien kautta tapahtunut tänä kesänä. Moni vanhempi itkee vielä lastansa, jonka niin hirmuisella tavalla on kadottanut. Se oli sentähen sangen ilauttava kun näinä päivänä, Pietarpurista jaloin, komppania Suomen Tarkka-ampujain Pataljuonista tuli pitäjäsen, pitämään jahtia ja jos mahdollista karkottamaan pois nuo niin paljon onnettomuutta saattavat pedot. Myöski tuli Herra Läänin Maaherra samaan aikaan tänne. Jahti onnistui kuitenki vaan niin paljon, että suurempi joukko suden pentuja saatiin, kahta karhua ammuttiin, jotka viimeiset kuitenkin pääsivät pakenemaan.
Onko Suomen kansalla Historiaa?
Jo 1845 vuoden Kanavan 22:sa numerossa vastasimme tähän Z. Topeliuksen Joukahais kirjassaan tehtyyn kysymykseen, jolla vaan tahdoimme näyttää lukioillemme Herra Topeliuksen erheystä siinä päätöksessään, ettei Suomella muka olisi Historiaa, muuta kuin vuodesta 1809. Vastauksemme, joka luonnollisesti ei voinut Joukahaisen tavalla pöyhistellä laajoilla tiedoilla ja oppineella puheella, ei alusta saanut ketään puolellensa, mutta ainoastaan vastaansa; onneksi toki ei asia seisattunut sille, Suomen kansalle niin alentavaiselle kannalle. Herra Topeliuksen kummalliset miettimiset panivat Ruotsalaisiaki ällistelemään, mutta kohta sai T. tuolta merentakaa pian yhtäläisen pilkkavastauksen kun sen jonka me jo olimme hänelle antaneet. Sellainen kansa, joka piiritettynä kahdelta suurelta ja voimakkaalta, luonnostaan sotaselta kansakunnalta, Venäjältä ja Ruotsilta, jotka molemmat aikoinansa ovat olleet sen viholliset sekä ystävät, kuitenki on vuosi tuhanten halki säilyttänyt oman kansallisuutensa, omat tapansa ja omat muistonsa, jotka voivat asetettaa monen kuuluisimman ja onnellisimman kansan muistojen rinnalle, sellainen kansa ei olisi ansainnut yhtä lehtiä ihmiskunnan historiassa? Sellaisella kansalla olisi muka vaan 30 vuoden vanha historiallinen elämä? Se saattaa siis olla monelle lukiallemme huvittavainen kuulla mitä kuuluisin maamme oppineimista miehistä sanoo Suomen Historiasta.
Seuraa lainaus J. V. Snellmannin tekstiä, jossa hän puolustaa Suomen kansan pitkää historiaa. Asiaa pohditaan vielä seuraavassakin lehdessä.