Tilajaon perustuksesta I.

Pian yhteisesti jo on havaittu tilajakojen maassamme olevan paraimpia kohotuksia maaviljelykselle. Niin kauvan kuin tilat olivat jakamattomina taikka vaan isompina taloina oli suurimmassa osassa Suomea kaski viljellys pian ainoa maaviljelyskeino, joka töisyytensä vuoksi otti paljon väkeä ja aikaa, ja tuotti maalle vähän jos yhtään sellaista parannusta kuin järellinen peltoviljelys joka paikassa matkaansaattaa. Maa oli ehkä elonpuolesta varakkaampi, mutta suuret salot, joissa tuskin monen vuosi kymmenen perästä tapahtuva kasken viljelys oli ainoana merkkinä maan asukkaista, olivat autioina, ja maassa vähän asukkaita, jotka elivät suurissa pereissä. Moni kyllä on vielä nytki, muistellen näitä suuria pereitä, ihmetellyt ja kiitellyt niiden aikojen varallisuutta ja halannut sitä samalla tavalla takasin. Todella, nämä suuret pereet, suurin tilonensa, olisivat aikoinansa hyvät kyllä. Mutta olivatkohan ne sillollinen niin kiitetty rikkaus ja se vielä paremmin ylistetty sovinto niinkään katehdittavat kuin etempätä katsoen näyttäävät. Eikö vielä nytki vanhat muistele, kuin monena köyhänä aikana silloin täytyi ihmisten leivän asemeksi kerätä vehkaa ja sammalia joita nyt ei enää kukaan siksi käytä? Mistä tulivat silloin nämä köyhät vuodet muusta, jos ei siitä, että senaikuisilla suurilla taloilla oli niin vähän peltoja ja niin laajat metsähalmeet, joissa kasvu pettää paljon usiammin kuin pellossa? Ja sovinto sitte, jos tämä oli niin hyvä kuin sitä kiitetään, mikä erotti ne suuret pereet. Nämä eroomiset kuitenkaan eivät olleet vahingolliset. Joka paikassa näemme peltoviljelyksen sikäli paranneen ja edistyneen kukali pereet ovat pienenneet ja tilat tulleet lohotuksi. Tähän viljelyskeinon paranemiseen saattaa olla muitaki syitä. Mutta kuitenki on varma, että sama, tilusten ahdistuminen on luettava pääsyyksi. Luulemme varmaksi, jos maakunnista haettaisiin tähän koskevia tiedustuksia, niin havaittaisiin niissä tienoin joissa tilat ovat pienissä osissa, myöski sitä suuremman osan niiden tiluksista peltona ja niittuna.