Kanava 49/1847
Sää taisi 170 vuotta sitten olla vielä lämpimämpi kuin tänä vuonna, kun jopa ”ytykät” lentelivät Viipurissa!
Ulkomailla oli Euroopan hullu vuosi ovella. Ei ollut vielä Italiaa eikä Saksaakaan, vaan niiden alueilla oli lukuisia itsenäisiä ruhtinaskuntia. Italiassa suurin taisi olla Kirkkovaltio, tässä uutisessa kutsuttu nimellä Ruomi, ja Saksassa Preussi. Itävalta puolestaan oli suuri monikansallinen keisarikunta, jossa ei-saksalaiset kansat kapinoivat etenkin vuonna 1848. Sveitsissä käytiin katolisten ja protestanttisten kantonien välillä lyhyt, noin kuukauden kestänyt sisällissota vuoden 1847 lopulla.
Ukon kertomus jatkuu tässä lehdessä.
Kotimaalta.
Viipurista.
Sofia Klarinetinpuhuja Wohllebe, joka näinä päivinä on tullut kaupunkiin, aikoo ensi Torstaina 16:tenä t. k. pitää soittohuvituksen. Hänen nimensä ja taitonsa on varmaan sanomista kaupunkilaisille jo kylläksi tuttu, muuta hänen puoleensa sanomattaki.
– Ruotsalaisella herra Alexander’illa, nyt oleva kaupungissa, on muutamia ulkomaan eläviä näyteltävänä, niiden seassa etenkin varsin kaunis Tiger ja kaksi suurta hyvästi opetettua käärmettä, jotka ansaitseevat nähdä.
– Ilmat ovat olleet täällä varsin kesäiset näin myöhäksi. Lämmin mittaaja on pysytellynään paraastaan 3 4 pykälää yli jääviivan ja ytykät lenteleevät päivällä ilmassa. Kaupanmiehet valittaavat huonoa kauppaa, ja kaupunkilaiset maantavarain puutosta, kun maakuntalaiset ympärystöiltä, kelin huonouden tähden, eivät pääse kaupunkiin. Tavallinen joulu-liike ei vielä ole päässyt ilmaantumaankaan.
Helsingistä.
Kotimaallisten aineiden kirjoituksistansa hyvästi tunnettu Tohtor J. R. Tengström mainitaan valitettavasti kuolleeksi Parisissa. Savokarjalaisten ”Lukemisia Suomen kansan hyödyksi” on kolmas vihko lähtenyt painosta. (Suometar.)
Kuopiosta sanoo Maamiehen Ystävä Tohtor Schmidtin uuden paperi ruukin siellä äsken saaneen toimeen.
Ulkomaalta.
Italiasta. Ruomissa sai 15:tenä viime Marraskuuta ensimäinen valtasäätyjen kokous consulta di Stato, alkunsa. Tämä on merkillinen ei vaan sentähden, että se on Ruomissa, joka näihin asti luettiin kaiken uudistuksen viholliseksi, mutta myös siitäki, että Paavi Pius 9 on ensimäinen hallitsia, joka on seurannut Preussin Kuninkaan esimerkkiä ja vapamielisesti antanut valtakunnan jäsenille ja säädyille oikeuden hallitsiansa kanssa neuvoitella valtakunnan yhteisistä asioista. Ruomalaisten ilo mainitussa tilaisuudessa on ollutkin sanomaton, jota vielä lisäsi se että vieraiden valtakuntain lähettiläiset ja ministerit olivat ensimäisinä kunnioittamassa tätä Paavin ankaraa tointa. Paljon kansaa oli myös siinä muista Italian valtakunnista, joissa itsevaltaisuus vielä on järkkymätöinä. Tämä tapaus ei suinkaan jää kuulumisittansa niissäkään, liiaksiki kun kanssa jo ammoin on ollut kapinallinen.
Ungerin valtakunnan säädyt ovat tahtoneet painovapautta maahansa, ja osiksi jo saaneetki, ehkeivät vielä kaikki säädyt suostuneet tukkunan hävittämään Sensuria.
Ruotsissa ovat herrainpäivät alkaneet viime kuun lopulla, joissa ruotsalaiset toivoovat paljon uudistuksia valtakunnallisissa asioissaan.
Schveitz’in keskussota on saanut vastoin muutamain luuloa vakaisemman luonnon. Valaliittolaiset ovat voittaneet jokaisessa tappelussa eriliittolaisten joukot, ja nyt jo anastaneet monta kaupunkia ja cantonia. Europan suurimmat vallat aikoovat siis seottaida Schveiziläisten riitaan, ja Franskan valta, Englandi, Preussi sekä Saksan Keisarin eli Itävalta ovat suostuneet yhteisessä neuvostossa ratkaista Schveiz’iläisten riidan, josta pelätään pahaa muihinki maihin. Mutta Venäjän valta ei ole vielä ilmoittanut mieltänsä, tahtooko seottaida vain ei Schveitz’iläisten riitaan.
