Kanava 8/1847
Kotimaan uutinen tulee Laatokan pohjoisrannalta Impilahdesta.
Impilahesta. Jo toistakymmentä vuotta on täällä olevassa Pitkärannan vaskikaivannossa työtätehty, vaan niin kuin se on tuttu vietiin vasta vuonna 1845 ensimäinen laivaus vaskea sieltä Pietarpuriin. Suurimmat ja paraimmat vaskisuonet Pitkärannassa olivat tähän talveen asti herran Kollegian Neuvoksen Omeljanovan haltussa. Virheelliset laitokset lieneevät olleet syynä, ettei tästä vaskikaivannosta vielä ole ollut paljon mitään etua sen omistajalle. Nyt on sitte muutamia kuukausia herran Omeljanovan kuoltua Ruukin Isäntä herra Klée saanut omistus oikeuden kaikkiin Kollegian Neuvokselta Omeljanovalta alettuihin kaivantoihin. Herra Kléellä oli jo ennenki vaski kaivantoja samassa vuoressa, ja hänen jo näytetystä kivaudestaan tässä toimessa on paljon hyötyä toivottavana näille seuduille. On merkillistä tässä, jota emme luule voivamme olla mainitsematta: Muutamia viikkoja ennen herra Omeljanovan kuolemista, tarittiin hänelle Pitkärannan kaivannoista 140 tuhatta ruplaa hop., mutta omistaja ei suostunut silloin myömään. Eräitä viikkoja perästä mänivät kaikki tyyni ilman kopekata herra Kléelle, joka oli ensimäinen anoja entisten omistus oikeutten rikottua.
Lehden pitempi artikkeli on käännös edellisen vuoden Saiman artikkeleista. Kanavan toimitus on katsonut aiheen niin tärkeäksi, että tuo tällä tavalla asian myös suomenkielisen yleisön saataville ja kirjoittaa aiheesta otsikolla ”Elatuskeinojen vapaus”. Nykyisin on vaikea ymmärtää, että tuolloin ihmiset eivät saaneet tehdä haluamaansa työtä tai perustaa yritystä ilman lupaa. Artikkelissa vedotaan muun muassa siihen, että joudutaan tuomaan niin paljon ulkomailta sellaista, mitä kotimaassa ei voida tuottaa elinkeinoluvan puuttuessa. Kirjoituksessa korostetaan valistuksen merkitystä ja painotetaan, miten tärkeää on ”ihmisen vapaus käytteä voimuuttansa”.
Ei ole mitään luonnollisempaa, tarpellisempaa ja oikiampaa, kun jokaisen yhdyskunnan jäsenen vaatimus vapaasti hakea elatustansa isänmaassansa, millä rehellisellä työllä tahtoo ja saattaa.
Wain miten luultasiin kansa sillä korjatuksi, jos toiselle osalle siitä sanotaan:
Elätä itsesi; vaan elä etsi työtä etempää kun noihen rajojen sisällä, niin ja niin suurella alangolla; maasta, vaikka se on raatajia vailla, et saa ottaa elatustasi, sillä se ei ole sinun; pait sitä, tuossa on muutamia satoja elatuskeinoja joihin et saa koskea, sillä ne ovat luvatut muille; vaan muutoin saat elää millä tahdot, kun ensin maksat luvasta ruunulle joka suojelee henkesi ja omaisuutesi ja antaa sinulle valistusta.