Kirjeitä rintamalle Tapi-siskolle
Otteita kirjeistä rintamalle, jotka isäni Juhani Hannikainen (31.5.1927–26.10.1966) kirjoitti sisarelleen Taimi Hannikaiselle (11.5.1913– 19.4.2003), jatkosodan vuosina 1941–1944. Taimi Hannikainen toimi kenttälottana (kanttiinilottana) jalkaväkirykmentissä JR27 ja Kaatu- neiden Evakuoimiskeskuksessa syys-lokakuussa 1941.
Kanttiineja oli vuoden 1942 lopulla sotatoimialueella kaikkiaan 316 ja niissä työskenteli yhteensä 934 lottaa. Hyökkäysvaiheen aikana kanttiineja pystytettiin telttoihin, taloihin, parakkeihin, rautatievaunuihin ja suoraan maastoon. Asemasodan aikana kanttiinitoiminta sai pysyvämmän luonteen. Rakennettiin erityisiä kanttiinirakennuksia ja korsuja. Kanttiineissa saattoi käydä tuhatkunta asiakasta päivittäin. Asiakasmäärä kertoo kanttiininen merkityksestä sotatoimialueen elämässä ja myös niistä haasteista, jotka näin suuren ja uskollisen asiakaskunnan palveleminen toi mukanaan.
Kirjeet Taimi-siskolle ovat lähetetty jalkaväkirykmenttiin JR27, joka oli koottu Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin miehistä. JR27:n komentajana toimi everstiluutnantti Lauri Haanterä, ja jalkaväkirykmentti kuului eversti Aaro Pajarin johtamaan 18. divisioonaan.
JR27:n sotatoimipaikkana oli ensin Rautjärven Miettilä. Kun Neuvostoliitto 25.6.1941 pommitti rajusti Suomen kaupunkeja, Suomi on taas joutunut sotaan. Pajarin divisioona oli kuitenkin vielä koko heinäkuun puolustusasemissa Rautjärvellä. Hyökkäysvalmisteluja tehtiin ja tuli avattiin 31. heinäkuuta 1941. Suomalaisjoukkojen kärkirykmenttinä halki Kannaksen toimi menestyksellisesti JR27, joka syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen oli vanhalla rajalla ja hieman sen toisellakin puolella. Kuuden viikon aikana oli edetty noin 200 kilometrin matka. Pajarin komentama divisioona ja sen kärkirykmentti JR27 kävivät tuona aikana monia rajuja taisteluita. Noin 3 000 miehen suuruisen rykmentin tappiot olivat hyökkäysvaiheen aikana 277 kaatunutta ja 876 haavoittunutta. Sitten alkoi asemasotavaihe, jota kesti joulukuusta 1941 vuoden 1944 alkuun asti.
Jatkosodan alussa, heinäkuussa 1941 ylipäällikkö Mannerheim ilmoitti, että Lotta Svärd -järjestö luettiin sille annettujen lukuisten erilaisten maanpuolustustehtävien vuoksi osaksi puolustuslaitosta. Jatkosodan aikaan lottapiireistä suurin komennusprosentti oli Sortavalassa, Lahdessa ja Savonlinnassa. Jatkosodassa on arvioitu olleen 90 000–95 000 lottaa.
Juhanin (Juhin) sisarelleen Taimille (Tapille) lähettämät kirjeet kuvaavat 14–15-vuotiaan koulu- laispojan arkea kotona Kiilanmäellä ja sisarusten lämminhenkistä yhteydenpitoa. Kotona arki oli työntäyteistä, ja lastenkin oli osallistuttava monenmoiseen kotityöhön koulunkäynnin lisäksi. Kirjeitä kirjoitettiin rintamalle ahkerasti ja niitä myös odotettiin sieltä. Kiilanmäellä asui sota-aikaan myös ydinperheen ulkopuolista työväkeä ja vieraita, joita mainitaan kirjeissä.
Kiilanmäen vanhemmat tytöt, Liisa (29.5.1916–7.3.1990) ja Leena (10.4.1921–25.1.2010) olivat myös lottina sekä Taunon sisar Katri Hannikainen eli Kaisa-täti (4.2.1899–20.1.1996). Liisa toimi mm. ilmavalvontalottana talvisodassa Punkaharjulla ja Leena mm. kanttiinilottana Ratsuväkiprikaatin esikunnassa 1943. Lapsista Aune, Kaisa, Juhani ja Pekka eivät nuoren ikänsä vuoksi osallistuneet sotatoimiin rintamalla. Maija toimi Mikkelin kauppakouluopintojen jälkeen Kuusamossa osuuskaupan konttoristina vuonna 1938–1939 ja myös lotta- tai virkatyössä Päämajassa Mikkelissä.
28.9.1941 Muista lämmittää telttaa
Hyvvee päivee Tapi!
Keitähän korviketta pojille, että jaksavat tapella. Me täällä luomme potaattia. Liisa kävi lomalla ja yksi alikersantti, he loivat kovasti potaattia. Minun koulu ei ala ennen joulua.
Täällä on aika kovat pakkaset yöllä. Muista lämmittää telttaa, ettet palellu. Taas kirjoitan vaatimuksen, keräile postimerkkejä ja myös tulitikkulaatikon kansia ja lähetä kirjeessä. Nyt alkaa kapriiti loppua lampusta, joten täytyy käydä nukkumaan. Näkemiin Tapi!
Terveisin Juhi.
15.9.1941 Syön vaneria
No mites elämä alkaa hurista siellä jossakin? Liisa ja Leena ovat nyt lomalla ja me puitiin kauroja. Kiitos siitä hauskasta kortista, jonka sain tänään. Kirjoita edelleenkin hauskoja kortteja. Älä ihmettele, jos paperi on rasvassa sillä syön vaneria. Aune harjoittelee englantia ja Leena tutkii Pikku-Jättiläistä ja Lipi neuloo sukkia. Kuule, jos satut saamaan kokardeja, niin lähetä minulle vai mitä arvelet? Äiti sanoi, että hän kirjoittaa toiste, näkemiin, Juhi ja terveisiä kaikilta!
Kuten huomaat, olemme sattuneet kaikki kolme istumaan Osuuskunnan naisten salonkiin. Niin kuin ainakin hienosti, nautimme kahviketta. Me olemme vielä entisessä kohdassa, en tiedä miten kauan. Leena on toistaiseksi lomalla. Terveiset vaan! Liisa ja muut salongissa istujat Annikki ja Hilma. (Liisa-siskon lisäys Juhin kirjekuoren päälle)
Osuuskunta-laiva kulki Savonlinna-Vuoriniemi väliä. Myös Kiilanmäen isäntä Tauno Hannikainen toimi Osuuskunta-laivan kapteenina. Taimi Hannikaisen syntymätodistuksessa lukeekin kapteenin tytär.
8.10.1941 Vipu metsässä
Hei Tapi ja kiitos kortistasi!
Et usko kuinka mielelläni tulisin sinne, jos pääsisin. Koita hommata minut sinne, juttele jollekin upseerille, ehkä asia valkenee. Nyt joutaisin jo vallan hyvin, koska tänään saimme viimeiset kaurat puiduiksi. Eilen olimme Aunen kanssa Kalle Tynkkysessä perunaa luomassa. Meillä on Pekan kanssa yksi vipu metsässä ja kun tänään menimme sinne, oli siinä akka tetri, mutta kettu oli sen syönyt melkein kokonaan. Nyt täytyy mennä kantamaan vettä ja lähteä lehmiin. Leena ja Liisa ovat kotona lomilla molemmat. Kuulemiin!
15.10.1941 Äiti on aloittanut jo langan ketruun
No hei taas! Kiitos kortista, joka tuli eilen. Minä luulin, ettet muista enää minua ollenkaan, kun aika tuntui niin pitkältä. Sehän on hyvä, että rykmenttinne pääsee lepoon. Toivottavasti sinä pääset lomalla käymään.
Kaisa on hyvin suorittanut ehtonsa ja sehän olikin hyvä juttu. Minä olen saanut Kaisalta paljon postimerkkejä. Pekan koulu on jo alkanut ja hän lukee parhaillaan historiaa. Kaikki muu väki on jo nukkumassa. Meillä on talakkunaksia uunissa hautumassa. Iina poiki ja teki härkäsen vasikan. Alku poiki myös ja olikin oikein nätti lehmä. Jätetäänkö Alkun vasikka eloon vai mitä mieltä sinä olet? Lehmät ovat jo navetassa, mutta lampaat ovat vielä ulkona kaikki.
Äiti on aloittanut jo langan ketruun. Kuule, oletko jo saanut paketin, jossa oli esiliinoja ja vaikka mitä hyvää?
Joko siellä on lunta maassa? Täällä on paljon lunta ja kovat pakkaset. Minä ja isä lähdemme huomenna hevosella kaupunkiin viemään viljoja myllyyn vähäsen. Paljon terveisiä isältä, äidiltä ja meiltä kaikilta! Toivoo Juhi
30.10.1941 Keträävä karjalaismummo
Tapi-kulta!
Meillä on keträämässä lankaa eräs karjalaismummo, joka ei osaa lukea kirjoitusta eikä oikein hyvin kirjoittaakaan. Hän sanoo kahvia kohviksi ja hyvin usein sanoo ”a vot, katsos tuota”. Siksi Aune, Pekka ja minä sanomme häntä ”kavotiksi”, mutta hän ei tiedä sitä.
Täällä alkaa tulla järvet jäähän ja Pekin ja Inkerin täytyy pitää vene Ikoinniemessä, kun jäitä on edessä. Täällä on täysi rekikeli. Aunen ja minun koulut alkavat vasta marraskuun 3. päivänä. Koulu on sotasairaalana. Kalervo Innanen on lomalla ja kävi ostamassa meiltä lampaan vuonan. Ja minä kävin sen hevosella kyytiämässä.
Juhani 1. luokalla poikalyseon kuvassa takarivissä 6. vasemmalta, vuonna 1941
26.12.1941 Lippo on hyvässä kunnossa
Hei Tapi!
No terve taas, olen ollut kotona kohta jo viikon. Täällä on kova pakkaset ja lunta paljon. Isä sai Lipon ajajalta kirjeen. Hän kirjoitti, että kyllä Lippo on hyvässä kunnossa. Äiti lähetti paketin hänelle. Minä sain aika hyvän todistuksen, keskiarvo on 7,36. Aune ei saanut todistusta ollenkaan. Kyllä me pääsemme Aunen kanssa Joentaukseen joulun jälkeenkin.
Pekka ja minä lämmitimme saunan Tapaniksi. Lähdimme Pekin kanssa saunaan jo vähän ennen neljää, emmekä tulleet pois kuin vasta kuudelta. Sain joululahjaksi kaksi puukkoa, toinen oikein iso ja toinen pieni. Sitten sain pari poikien seikkailukirjaa. Äiti, isä ja Peki lähtevät ajamaan Ritosaaren Pulkkiseen, me muut jäämme kotiin. Maijakin on lomalla. Minun koulu alkaa 7. päivä tammikuuta, samoin Aunen. Minä ostin Maijalta pienoiskiväärin 200 markalla. Kuule, jos satut saamaan niitä pienoiskiväärin patruunoita, niin tervetuloa ne minulle, vai mitä arvelet?
Sano terveisiä kaikille tutuille, Juhi.
Kiilanmäen hevonen Lippo palveli sotahevosena rintamalla. Lippo palasi sodasta kotiin jalkaan haavoittuneena ja eleli vanhuuden päivät kotilaitumilla. Jatkosodassa oli mukana 50 000 – 60 000 hevosta. Sodissa kuoli ja katosi n. 22 500 hevosta.
Maija-sisko oli Kuusamossa Osuuskaupan konttoristina (vuonna 1939) ollessaan ostanut pienoiskiväärin ja hankkinut aseluvankin. Maija-täti kertoi keväällä 2015, että hän oli työkaverinsa kanssa hypännyt Kuusamon hyppyrimäestä. Paikalliset pikkupojat kävivät osuuskaupan pihalla heitä houkuttelemassa uusiin hyppyihin, kun sana oli kiirinyt nuorista hurjapäätytöistä.
17.1.1942 Savonlinnassa (Aune-siskon kirje)
Heipä vaan Tapi!
Täällä on ollut hurjan kovia pakkasia, joskus yli 30 astetta. Me ei saatukaan todistuksia jouluna. Muuten koulunkäynti sujuu entiseen tapaan. Ennen joulua kävimme lyseolla koulua. Tyttökoululla oli silloin joku esikunta ja varasto. Mutta nyt käymme jo tyttökoululla. Meidän luokka on kauhean kylmä. Minä istun ihan seinän vieressä ja seinä on kuin jääkellari. Kohta alkavat saksan sekä ruotsin kirjoitukset. Saimme Veralta paketin Ruotsista jouluna. Siinä oli kaikenlaista hyvää. Olen Veran kanssa kirjeenvaihdossa. Hän käy Tukholmassa koulua. Nyt on Linnanhovissa Ryhmy ja Romppainen. En ole käynyt sitä vielä katsomassa. Isäkin on nyt täällä kaupungissa tilintarkastuksessa. Kuulemiin ja näkemiin, lämpimin terveisin Aune
P.S. Meidän mökki on meinannut palaa. Mutta saivat kumminkin sammuttaneeksi. Joku oli ollut tajuttomana kaksi tuntia ennen kuin virkosi.
Tauno Hannikainen oli vuokrannut kaupunkikortteerin, huoneen Joentauksen perheeltä Linnankadulta. Siinä asuivat Kiilanmäen lapset viikolla koulua käydessään. Aune kävi tyttö- ja Juhani poikalyseota. Liisa kävi kotiteollisuuskoulua ja Maija kauppakoulua Mikkelissä. Pekka muistaa, että Kiilanmäen hevonen osasi mennä ilman ohjausta kaupunkikortteerin osoitteeseen Linnankadulle. Kirjeessä mainittu mökki oli Kiilanmäen pihapiirissä. Mökissä asui talon töissä ollutta väkeä.
19.1.1942 Joka Pojan -mitali
Kiitos kirjeestäsi, oli oikein kiva, kun kirjoitit. Kyllähän se koulu menee hyvin. Olisi se ollut hauskaakin, kun sinä olisit tullut lomalle. Kyllä se varmaan oli jännää katsella, se uudenvuoden vastaanotto. Menen tänä iltana katsomaan elokuviin Ryhmyä ja Romppaista. Sain Maijalta kirjeen joku päivä sitten.
Kuuleha sie, saat sie mistä Itä-Karjalan postimerkkejä, niin ole hyvä ja lähetä minulle. Osoite on Linnankatu 26. Minä sain Joka Pojan -mitalin, se olikin aika hieno peli, siinä oli leijonan kuva ja kuusenhavut ja sinivalkoinen nauha. Terve Loppu! Juhi
18.2.1942 Viisi pientä lentokonetta
Kiitos siitä pienestä lentokoneesta, jonka sain. Tahtoisin vielä viisi sellaista konetta, mutta jos et voi lähettää, niin ainakin yhden vielä, vai mitä? Tämä kirje alkaa tavallaan kiristyksellä, mutta ethän suutu, ethän? Eilen syntyi Toinille pieni poika. Täällä on taas pakkanen nousemaan päin, että ihan hirvittää, kun on niin kylmä. Aunen koulu oli eilen hiihtämässä, mutta me ei oltukaan. Kyllä meitä suututti hirveästi, mutta ei auta napista. Veljesi Juhi.
13.3.1942 Itä-Karjalan postimerkkejä
Terve vaan terve!
Minä sain väliaikatodistuksen, keskiarvo oli 7. Kyllä minä olen yrittänyt olla ahkera. Lähetä minulle niitä Itä-Karjalan postimerkkejä, ne on tavallisia suomalaisia merkkejä, mutta niihin on painettu päälle Itä-Karjalan sotilashallinto. Nyt sataa lunta oikein paljon. Kirjoita pian! Terveiset tädiltä ja sedältä, Juhi.
Täti ja setä ovat kaupunkikortteerin, Joentauksen väkeä.
19.3.1942 Kirjeet eivät kulje koko ajan
Hei Taimi!
Miksi et ole kirjoittanut minulle sen jälkeen kun lomalta läksit? Kiitos siitä pienestä lentokoneesta, jonka olet jättänyt minulle kotiin. Sain matematiikan kokeista 8, mutta saksan kirjoitus on vähän epävarmaa, muissa aineissa pärjään hyvin. Meillä on Koistiska eläinopissa ja maantiedossa. Kyllä se on muuten mukava, mutta jos suuttuu, niin hirmuinen on. Veljesi Juhani.
16.3.1943 Elokuvarahat
Hei Tapi!
Suo anteeksi, kun en ole kirjoittanut. Täällä meidän koulussa on sattunut pari ikävää tapausta (ampumatapausta). Näin eilen erästä vänrikkiä, joka oli samasta pataljoonasta, kuin sinäkin siellä. Hänellä oli se pataljoonan tunnus komentohihassa, niin kuin sinun sormuksessakin on. Olen saanut kaikista kokeista 8 (matikka, elukkaoppi ja maantieto), suomesta ja geometriasta 7. Sopimushan oli, että kun saan kokeista 7 tai sitä paremman, sinä lähetät minulle elokuvarahat (6 mk). Toimita sitten kun joudat. Terveiset Annikille ja itsellesi, Juhi.
19.6.1943 3 ukkometsoa, yksi koppelo, teeri ym.
Suo anteeksi, etten ole kirjoittanut. Olen saanut monista kokeista 8,9,9+,10. Olen ampunut monta lintua tänä syksyn, kolme ukkometsoa, yksi koppelo, yksi teeri, kolme pyytä ja yksi sorsa. Pekka on ampunut yhen koppelon, kaksi pyytä ja kolme sorsaa. Nyt kun alkoi oravanmetsästys, Peki on ampunut viisi oravaa. Koeta hommata hauleja jostain. Milloin sinä pääset lomalle? Oletko saanut terveiset, lähetin yhden pojan mukana, joka on samassa pataljoonassa. Nyt on kova nälkä, täytyy lähteä syömään. Kirjoita pian jos kerkiät! Juhi
14.4.1944 Käyn rippikoulua
Hei Tapi!
Mitäs sinne kuuluu? Tänne ei kuulu mitään erikoista, vanha rauha ja entiset kujeet. Sanoit minulle, kun läksit lomalta, että kirjoita aina paljon olet saanut kokeista. Nyt kirjoitan niistä. Saksan kirjoitukset ovat menneet penkin alle samoin myös ruotsin. Fysiikan kokeita on ollut kaksi, molemmista 8, samoin algebran kokeista tuli 8. Koulumme aiotaan ottaa lähiaikoina sotasairaalaksi, luultavasti ensi viikolla. Kuten tiedät, olen syntynyt 31.5.1927 ja joudun siis seuraavassa kutsunnassa jo sotaväkeen. Seuraavat kutsunnat ovat luultavasti jo toukokuussa.
Joko kesä siellä tekee tuloaan? Täällä on kadut jo sulat ja metsässäkin jo päivärinteet. Olen rippikoulussa ja pääsen ripille 23. päivä tätä kuuta. Koetahan keksi vanhimalle veljellesi jokin mukava rippilahja ja mitenkäs ne sinun ukkoasiat oikein sujuvat? Olen kirjeenvaihdossa erään Jyväskylästä olevan likkalapsen kanssa. Milloinkas pääset taas lomalle? Kuulemisiin ja näkemisiin, Juhi.
Isäni kirjoittamia kirjeitä lukiessa tutkin kirjeiden postikoodeja ja näin selvisi jalkaväkirykmentti JR27. Hämeessä toimivan Pajarin pojat -perinneyhdistyksen Markku Rauhalahdelta sain materiaalia ”Lottien toiminnasta rykmentissä”. Materiaalin joukossa oli kuvia rykmentin lotista vuodelta 29141. Yhdestä kuvasta tunnistin Taimi-lotan, Tapi-siskon ja meidän urhea Taimi-tädin!
Kirjoitukseni painopiste on autenttisissa kirjeissä sekä Pekka Hannikaisen ja Maija Hedenforsin haastatteluissa. Sotahistorian tuntemukseni on edelleen vähäistä, mutta toivottavasti nautitte Kirjeitä rintamalle Tapi-siskolle -lukuhetkestä.
Espoossa 22.11.2015, Kati Sipinen, os. Hannikainen (Juhanin tytär)
Lähteet
- Juhani Hannikaisen kirjeet rintamalle
- Sata sotakohtaloa, Otava 2011, John Lagerbohm
- Lotta Svärd, Käytännön isänmaallisuutta, Otava 2009, Maritta Pohls ja Annika Latva-Äijö
- Pajarin pojat -perinneyhdistyksen (JR27) – materiaalia
- Puolustusministeriön lotta-arkistot
- Haastattelut Pekka Hannikainen ja Maija Hedenfors, 2015
