Risto Antero, Emilin poika, Hannikainen

synt. 18. 11. 1943 Sääminki

Emilin ja Tyynen lapsikatras täydentyi vielä yhdellä lapsella. Nyt ei haettu kätilöä kotiin, vaan äiti lähti laivassa kaupunkiin synnytyslaitokselle. Ennen sisälle kirjoittautumista hän muistini mukaan oli asioinut Kansanhuolto toimistossa. Tällaiset asioimiset olivat äitini ja minun vastuulla isän ollessa jälleenrakennustöissä Suojärven Ägläjärvellän Laatokan Karjalassa. Ilmari oli sotimassa Karjalan kannaksella ja Arvo tervahöyryssä töissä. Minä olin Inkerin kanssa ”kotimiehinä” ja meidän vastuulla oli kolmivuotias Eila. Tämä oli tilanne perheessämme äidin lähtiessä Savonlinnan synnytyslaitokselle. Kävi ainakin kerran häntä siellä tapaamassa.

Torstaina 18.11.1943 Tyyne synnytti terveen poikalapsen, joka kastettiin Risto Antero -nimellä Säämingin seurakunnan jäseneksi. Kummeiksi oli nimetty Arvo-veli ja serkku Sirkkaliisa Hannikainen. Suoritettiinko kaste synnytyslaitoksella vai myöhemmin sitä en muista. Aikanaan äiti ja lapsi palasivat Osuuskuntalaivalla kotiin. Tämä oli lapsen ensimmäinen laivamatka. Liekö se enteilyt myöhemmin laivastoon joutumista. Perheen esikoisen ja kuopuksen välinen ikäero oli 19 vuotta.

Kuva äidistä ja Ristosta kesällä 1944 Heikki-setälän puutarhassa

Riston lapsuutta varjostivat äidin sairaus ja sokeutuminen sekä varhainen kuolema. Kasvukumppanina oli Eila-sisar ja äitiä korvasi Inkeri-sisko. Isä nollessa 60-kymppinen ja veljetkin aikuisia, niin ei heistä ollut kuopukselle leikkikavereiksi. Eivätkä veljien kasvatusmenetelmät taitaneet olla tämän päivän normiston mukaisia. Narraamista käytettiin eräänä kasvatuksen osana, sillä uskottiin sen kasvattavan oivaltamaan mitä pitää uskoa ja mitä ei. Johtuiko tällainen ”aprillaamis”kasvattaminen savolaisuudesta? En ainakaan omalla kohdallani siitä ole kärsinyt.

Riston ikätoverina oli naapurissa sijoitus lapsena oleva Hegei. Kun olin paljon poissa kotoani, niin kohdallani jäi vähäiseksi muistot Riston lapsuudesta ja nuoruudesta. Pari tapausta palautuu mieleen. Risto ja Helgen olivat löytäneet dynamiitin sytytyslankaa ja yrittäneet räjäyttää kiven. Oliko heillä muita ”tykötarpeita” siihen, sitä en muista. No, eihän se kuitenkaan onnistunut pojilta. Toinen muisto koskee joulukuusen hakua. Kun Risto oli Tauno-setänsä mukana joulukuusia hakemassa, pojalle ei ollut kelvannut setänsä valinta, vaan oma. Kerran sain olla hänen kanssaan viikon seurakunnan poikaleirillä.

Koulu

Kansakouluun mennessä Ristolla ei olut samanlaista ”pohjakoulutusta” kuin neljällä vanhemmalla perheen lapsella, nimittäin kiertokoulua. Pyhäkoulussa hän oli ollut. Syksyllä 1950 Risto aloitti kansakoulun samassa koulussa, jota perheen muutkin lapset olivat käyneet. Nyt, kun päivitellään luokkakokojen kasvamista valtion säästötoimien johdosta, niin kaikki me kävimme kansakoulun (joka on Pietari Hannikaisen suomen kieleen tuoma nimi), jossa neljää luokkaa opetti yksi opettaja. No, silloin koulussa oli kuri ja opettajaa kunnioitettiin ja pelättiinkin.

Ritosaaren kansakoulun pojat -52. Toisella luokalla oleva Risto edessä kolmas vasemmalta.

Uunituore ylioppilas suvun jäsenten seurassa. Vasemmalta isä, käly Kaisa-Liisa sylissä Elina tytä, Eila, Veko ja Inkeri Valtonen ja Valli Hannikainen

Eila sisaren ollessa tien aukaisijana oppikouluun tuntui luonnolliselta, että Ristokin sinne pyrkii. Syksyllä 1955 hän aloitti kahdeksan vuoden aherruksen Imatran yhteislyseossa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1963. Kouluvuosien aikana kesälomilla ollessaan Risto sai” työkokemus” Pöyhölän tilalla ja Teristen kartanossa.

Opiskelu

Ylioppilaaksi tulon jälkeen Risto oli kesällä 1963 toimittajaharjoittelijana sanomalehti Itä-Savossa Savonlinnassa. Asevelvollisuuden hän suoritti laivastossa 10.9.1963 – 4.8.1964. Armeijan jälkeen alkoi opiskelu Jyväkylän yliopistossa, jossa hän suoritti humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1967.

  • Kirjastoharjoittelijana Savonlinnan kaupungin kirjastossa 1.3. – 31.8.1967
  • Suomen ja latinan kielen tuntiopettajan Leppävirran yhteiskoulussa 1.9.1967 – 31.8.1969
  • Vt. kirjastonhoitajana, Ruokolahden kunta 15.5. – 30.9.1970
  • Kirjastonhoitajan tutkinto, Tampereen yliopisto 1971
  • Kirjaston hoitajana Perniön kunnassa 1.9.1972 – 30.4.1974
  • Filosofian kandidaatin tutkinto, Tampereen yliopisto 1973
  • Filosofian maisterin arvo 1975
  • Kunnan kirjastonhoitaja 1.5.1974 – 31.7.1987 ja
  • kirjastotoimen johtajana 1.8.1987 – 30. 4. 2007, Iitin kunta

Vaikka kuva ei esitä kouluttautumista ammattiin, niin kuitenkin tuntuman saantiin perinteiseen työhön maataloudessa 1960-luvulla. Työtapa on oikea, kun ei yritä liian suurilla tukoilla seivästä täyttää. Kuvassa Risto seivästää ohraa Pöyhölässä.

Kuvassa vastavihityt Marja ja Risto

Perhe

Elämänkumppanin valinta näyttä Ristolle valjenneen jo kouluaikana. Avioliittoon Risto vihittiin Marja Inkeri Kujalan kanssa 31.7.1966 Ruokolahden kirkossa. Perheen ensimmäinen lapsi, Maria Katariina syntyi Perniössä 7.12.1972 ja kuoli neljän päivän ikäisenä 11.12., kaksi viikkoa ennen joulua. Juhana Antero syntyi Iitissä 5.7.1974.

Harrastukset

Minulla Riston lapsuuden muistoihin ei liity sitä, että oliko hän innokas piirtelemään tai vesiväreillä maalaamaan. Saiko hän ”kipinän” taiteen tekemiseen asuessa kouluajan Riitta Hannikaisen kodissa, jossa kuvaamotaide oli ”jokapäiväistä leipää” Riitan ja hänen taiteilija ystävien kautta?

Emil Hannikaisen perheen tarina päättyy hänen nuorimpaan
Risto-poikaan, joka on tarkistanut tämän kirjoituksen.
Eino Hannikainen