Hannikaisten suku

Hannikaiset polveutuvat Kososen suvusta. Vanhin tunnettu esi-isä on vuonna 1510 Säämingin Kerimäellä syntynyt isäntä (I) Hannu Kosonen. Hän on saanut ensimmäiset maakirjat Haapaniemen Rantalan tilaan ja ollut siellä isäntänä vuosina 1541-1580. Hänen poikansa pojanpoika Hans Pekanpoika Kosonen oli suvun ensimmäinen isäntä Kiilanmäellä.

Suvun päähaarat

Suvun päähaarat muodostuvat Hannikais-nimen ensimmäiseksi käyttöön ottaneen Kanta-Erikin (1667-1749) pojan Erikin (1704-1780) ja hänen vaimonsa Susanna Nousiaisen (1707-1771) lapsista sekä Sulkavan sukuhaarasta:

Kanta-Erik, 1667-1749

  • Erik, 1727-1808
  • Magdalena, 1727-1814
  • Michel, 1728-1804
  • Anna, 1730-1790
  • Elin, 1735-1815
  • Anders, 1737-1780
  • Abraham, 1743-1810

Sulkavan sukuhaara

  • Jöran, 1688-1728

Sukuseura toivottaa tervetulleeksi toimintaansa myös kaikki nyt sukuseurasta ja/tai sukuluettelosta puuttuvat suvun jäsenet. Tiedot voi ilmoittaa sähköpostilla tai kirjeellä sukuseuran sihteerille tai sukuluettelon ylläpitäjälle tai ne voi päivittää kätevästi sukuluettelon päivityslomakkeella.

 

Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan sukuhaaran sukuluetteloa (pdf). Tietosuojan takia julkaistavissa sukuluetteloissa mukaan on otettu 10 sukupolvea. Elossa olevia sukulaisia ei taulussa siis ole näkyvillä.

Sääminki, Jyväskylä, Helsinki, Laukaa, seutuja Suomessa on monia. Meitä voi löytää läheltä ja kaukaa, meissä on vanhoja, nuorempia…

Otteita Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjasta 26. – 27.1.1704

Pöytäkirjan on suomentanut eläkkeellä oleva Suonenjoen yhteiskoulun lehtori Paula Kainulainen.

Kiilanmäki mainitaan ensimmäisen kerran Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjassa 1704, missä Erkki Hannikainen Kiilanmäeltä määrätään maksamaan sortavalaiselle Pekka Miettiselle heinistä yhden taalerin.

Pöytäkirjaotteen ylärivillä mainitaan Erik Hannikain i Kijlanmäki….

Pöytäkirjassa hänen väitetään vieneen Pöllänsaaren niityltä heinää kaksi parmasta (11,3 m3). Erkki Hannikainen ei saapunut käräjille ja siksi hänet määrättiin palauttamaan heinät ja maksamaan huutosakkoa yhden taalerin verran. Asian käsittely jatkui seuraavilla käräjillä, jolloin lautamiehet selvittivät, kenelle niitty kuului ja kenen heinät olivat.