Hilkka Hannikainen
In memoriam
Luokanopettaja Hilkka Hannikainen, os. Kemppainen kuoli Lahdessa 92-vuotiaana 26.5.2021. Hän oli syntynyt 27.8.1928 Kymissä.
Hilkka Hannikainen kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan Tyttölyseosta 1947 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän Kasvatusopillisesta Korkeakoulusta vuonna 1950. Opettajan työssä Hilkka Hannikainen toimi Sulkavan Auvilan, Orimattilan Henna-Keiturin sekä Lahden Lotilan kouluissa yhteensä neljänkymmenen vuoden ajan.
Voimia Hannikaisella riitti perheen lisäksi harrastuksiin. Erityisesti hänen sydäntään lähellä olivat musiikki ja seurakuntatyö. Hannikainen toimi Länsi-Orimattilan Laulajien johtajana kaikkiaan 25 vuoden ajan.
Uskonto oli Hilkka Hannikaisen elämän tukipilari. Hän kuunteli viikoittaisen radiojumalanpalveluksen viimeisiin elinpäiviinsä saakka. Seurakuntatyöhön hän osallistui sekä Lahden seurakuntayhtymässä että paikallisseurakunnassa. Hannikainen oli yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä vuosina 1974–78 Joutjärven seurakunnasta valittuna ja Salpausselän seurakuntaneuvostossa 1990–1994. Hän kuului myös seurakuntayhtymän kasvatustyön johtokuntaan.
Tärkeäksi Hannikainen koki erityisesti lähetystyön ja hän toimi useita vuosia Salpausselän lähetystyön johtokunnan jäsenenä ja osallistui lukuisiin lähetys -ja evankelioimistyön toimikuntiin ja ryhmiin. Mieluisinta evankelioimistyötä hänelle oli oman raamattupiirin vetäminen. Hänen aloittamansa piiri pysyi hengissä kolmenkymmenen vuoden ajan.
Hannikainen liittyi lapsineen miehensä Arvo Hannikaisen mukana Hannikaisten sukuseuraan 1980-luvulla. Mieluisat yhteiset kokoontumiset innoittivat mukaan toimintaan ja Hilkka Hannikainen kuvaili ja koosti lukuisia sukuseuran tapaamisia omaan lehteen ”Hannikaiskanawaan”. Hän kirjoitti myös sanat musiikkineuvos Urpo Jokisen säveltämään sukuseuran omaan lauluun ”Laulavat Hannikaiset”. Vuonna 2011 Hilkka Hannikainen nimettiin Hannikaisen sukuseuran kunniajäseneksi.
Hilkka Hannikainen oli tarmokas ja aikaansaava ihminen. Hän rakensi aktiivisesti tapoja ylläpitää mielenkiintoa eri asioihin läpi elämän.
Hannikaisen intohimona oli lukeminen, josta luopuminen oli hänelle vaikea asia. Hänet muistetaan myös iloisena ja seurallisena emäntänä, joka halusi järjestää juhlia ja kestitä vieraita.
Vielä vuodepotilaanakin hän koki elämänsä merkitykselliseksi, vaikka sairaudet ja väsymys olivat supistaneet elämän hyvin kapeaksi.
Hilkka Hannikaista jäivät kaipaamaan lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset sekä sukulaiset ja ystävät.
Suvi Hannikainen
Kirjoittaja on Hilkka Hannikaisen tytär
