Tämä sivusto käyttää evästeitä toimiakseen mahdollisimman hyvin ja kerätäkseen analytiikkatietoja. Eväste (cookie) on pieni tekstitiedosto, jonka internetselain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeet eivät sisällä henkilökohtaisia tietoja eikä näitä tietoja yhdistetä käyttäjään.
Meissä on iloa ja voimaa, musiikin mahtia roimaa, luovuutta, lahjakkuutta, vaikka toisille lahjoittaa….
Hannikaisen suvun vaakuna
Hannikaisen suvun vaakuna, jonka suunnitteli heraldikko Tapio Vallioja, hyväksyttiin 22.6.1993 Suomen Heraldisen seuran vaakunarekisteriin numerolla 560.
Vaakunan värit ja osat
Vaakunan väreinä ovat Savon kulta-musta ja Karjalan puna-hopea. Vaakunan punaisessa kilvessä näkyvät suvun juuret: kantatila Kiilanmäki ja tyviössä maanraivaajamme musta kolmilehtiapila.
Yläpuolella on kaksi kultaista, ylöspäin suunnattua, ristikkäin olevaa tuohitorvea, jotka kertovat suvun musiikille antautuneista jäsenistä. Hopeinen ruusu kuvaa taas suvun jäsenten akateemisia saavutuksia.
Suljettu kypärä muistuttaa suvun talonpoikasjuurista (maallikkosuku) ja sen risti kuvaa P. J. Hannikaisen isää, Nurmeksen Heikki-lukkaria. Hänen ansioihinsa pitäjän herättäjänä kuuluivat mm. kansakoulun aikaansaaminen ja maanviljelysolojen kehittäminen.
Kypäränpeite ja lakipunos ovat mustaa ja kultaa. Kypärän koristeena oleva kultainen avattu kirja kertoo Suomen kielen kehitykseen ja kulttuuriin monipuolisesti vaikuttaneesta ja ensimmäiseksi suomenkieliseksi kaunokirjailijaksi nimetystä Pietari Hannikaisesta.
Vaakunalause
Vaakunan alaosan lause Amor vincit omnia (Vergilius; suom. Rakkaus voittaa kaiken) on kirjoitettu myös Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevaan P. J. Hannikaisen hautamuistomerkkiin.
Hannikaisen sukuseuran viirit
Hannikaisten sukuseuralla on oma viiri eli pöytästandaari. Jonkin verran ihmetystä on herättänyt se, että viirejä on liikkeellä kahta erilaista. Siksipä tässä pieni selvitys viireistä ja niiden vaiheista.
Ensimmäinen viiri
Alun perin viiriasia lähti liikkeelle siitä, että olisi jotain annettavaa, kun ollaan edustamassa sukuseuraa erilaisissa tilaisuuksissa, kertoo pitkäaikainen sukuseura-aktiivi Eino Hannikainen.
Asiasta keskusteltiin johtokunnassa, jossa Anna Hannikainen ehdotti, että viirin suunnittelisi hänen miniänsä Marit Hannikainen. Marit suostui viirin suunnittelijaksi, ja ehdotus esitettiin jäsenille kesäkokouksessa Nurmeksessa heinäkuussa 1980.
Viiriin oli suunniteltu kuvaelementiksi nuotteja, ja kesäkokouksessa keskusteltiin siitä, mikä sävellys parhaiten ilmentäisi sukuamme. Kokouksessa äänestettiin kahden sävellyksen välillä; Karjalaisten laulun vastaehdokkaana oli Pyhäaamun rauha, ja äänestyksessä Karjalaisten laulu voitti äänin 17-12.
Nykyisin käytössä oleva viiri
Esimies Leena Valvanteen esityksestä sukuseuralle tehtiin oma vaakuna. Vaakunan suunnitteli Tapani Vallioja, ja se julkaistiin 1993. Tässä yhteydessä sukuviiristä haluttiin heraldisesti yhtenevä vaakunan kanssa. Viirin uusimisesta keskusteltiin vilkkaasti Savonlinnan kesäkokouksessa 1995. Esa Tommilan esityksestä asia jätettiin lopulta johtokunnan päätettäväksi.
Johtokunta pohti asiaa, ja uusi viiri päätettiin tehdä. Sukuseuran 50-vuotisjuhlassa 1997 oli uusi viiri jo käytössä.
Hannikaisten sukuseuran laulut
Hannikaisten sukuseuralla on kaksi laulua: Hannikaisten laulu ja Laulavat Hannikaiset. Molemmissa lauluissa on Hilkka Hannikaisen kirjoittamat sanat.
Hannikaisten laulun sävelsi säveltäjä Ann-Elise Hannikainen, ja se julkistettiin Savonlinnan kesäkokouksessa vuonna 1995. Myöhemmin huomattiin, että Hannikaisten laulu sopii paremmin instrumentaalikappaleeksi tai yksinlauluksi, ja sen rinnalle toivottiin yhteislauluksi sopivaa laulua. Näin syntyi Laulavat Hannikaiset, jonka sävelsi musiikkineuvos Urpo Jokinen. Laulavat Hannikaiset julkistettiin sukuseuran 60-vuotisjuhlassa Katajanokan Kasinolla vuonna 2007.
Muistokivi
Sukuseuran 60-vuotiskokouksessa 2007 sukuseuran jäsen Seppo Kapanen esitti, että sukuseura hankkisi suvun muistomerkin Savonlinnaan Kirkkoniemen hautausmaalle, jonne on haudattu useita suvun jäseniä, mm. kanta-Eerik 1700-luvun lopulla. Johtokunta valmisteli muistokivihanketta, ja se vahvistettiin vuosikokouksessa 2008.
Marraskuussa 2008 lähetettiin anomus muistomerkin pystyttämisestä Savonlinna-Sääminki seurakunnalle, jonka vastuulla Kirkkoniemen hautausmaa on. Vastaus saatiin nopeasti: ”Kirkkoneuvosto myöntää Hannikaisten sukuseuralle luvan muistomerkin laittamiseen Kirkkoniemen hautausmaalle vastikkeetta. Ennen asennusta ylipuutarhurin tulee hyväksyä kiven malli, jotta se sopii ympäristön muihin muistomerkkeihin.” Kesällä 2009 sovittiin tarkemmin kiven sijoituspaikasta ja muotovaatimuksista.
Muistokiven suunnittelijaksi valittiin suvun jäsen Touko Korhonen, joka toimitti johtokunnalle hahmotelmia kivestä. Muistokiven tekstiksi päätettiin laittaa ”Hannikaisten suvun edesmenneiden muistolle”. Kiveen tuli myös kilpi sukuseuran vaakunasta sekä tekstistä ”Amor vincit omnia”. Vuoden 2010 vuosikokouksessa hyväksyttiin kiven muoto, teksti ja 3000 euron kustannusarvio. Kiven valmistajaksi valittiin Kiviveistämö T:mi Vesa Toivonen Savonlinnasta ja vaakunakilven valmistajaksi M.J. Paasikivi Lahdesta.
Elokuun 6. päivänä muistokivi paljastettiin juhlallisin menoin Kirkkoniemen hautausmaalla. Muistokivi on kunnianosoitus kaikille suvun edesmenneille jäsenille. Toivomme, että Savonlinnassa käydessänne teillä on mahdollisuus käydä katsomassa muistokiveä.
