Muiston murusia Sulkavan sukuhaarasta
Suvun mölkkyturnaukset
Sirpa, Pauli ja Leena perheineen kokoontuvat usein viettämään aikaa yhdessä. Perinteeksi on tullut niin kesäiset kuin talven mölkkyturnaukset. Tässä väkeä lammen jäällä pelaamassa, luistelemassa ja nauttimassa napakelkan vauhdin hurmasta.
Mummin herkut
Tuli tuossa itse kokkaillessa mieleeni mummin tekemät ruuat lapsuudessani. Mummin vastapaistettu ruislimppu, johon siveltiin aitoa voita, joka suli ihanasti maustaen koko leipäviipaleen. – Ja se ihana tuoreen leivän tuoksu!
Salaattia mummi teki itse kasvattamista tuoreista salaatinlehdistä. Lisukkeeksi mukaan sekoitettiin keitettyjä kanamunia pieninä paloina, kastikkeena oli etikalla ja sokerilla maustettua kermaa. Kastike sekoitettiin huolella salaattien joukkoon.
Aivan suurta herkkua oli myös hedelmäsalaatti. Pienen pieniksi kuutioiksi leikatut omenat, appelsiinit, banaanit ym., ja kastikkeena vatkattu kuohukerma, joka sekoitettiin hedelmien joukkoon. Olisin voinut syödä sitä vaikka koko kipollisen, niin hyvää se oli!
Muistan myös uunissa paistetun jauhelihapiirakan, joka oli vaaleaan leipäkuoreen tehty, ja sitä oli koko uunipellillinen. Mummi piti aina huolta siitä, että kuivin suin ei talosta poistuttu.
Terttu-mummin herkkuja muisteli Päivi
Miss’ miun rukkasein?
Joka päivä tullessaan sisälle töiltään ukko, Otto Hannikainen, laittoi rukkasensa keittiön pöydän penkin päähän. Syötyään, kuunneltuaan uutiset ja oikaistuaan hiukan selkäänsä ukko teki lähtöä takaisin hommiin, ja joka päivä hän siinä vaiheessa kysyi: ”Miss’ miun rukkasein?”. Ja siellähän ne rukkaset olivat – vieressä penkin päässä, jonne hän ne itse joka päivä laittoi.
Isän kanssa ostoksilla
Otto lähti nuorimman tyttärensä Leenan kanssa ostamaan tälle kenkiä. Kun ostosretkeläiset vihdoin tulivat takaisin kotiin, ei mukana ollutkaan uusia kenkiä, vaan… traktori!
Kotieläintuntemus hukassa
Kun olin pikkutyttö, kävimme joka kesä Sulkavalla sukulaisissa. Kerrotaan, että erään kerran Reposeen mentyämme juoksin vanhempieni luokse kovasti huutaen: ”Äiti, äiti! Tule katsomaan, täällä on apinoita!”. Aitauksessa ei suinkaan ollut apinoita, vaan sikoja. Vaikka maatalossa lapsuuteni elinkin, eivät siat olleet tulleet tutuiksi…
T: Heli